Aihe on jälleen nelijalkainen, mutta tällä kertaa sentään näkökulma on (itselleni) uusi. Halusin kuvata jotain koiraa samalla ajatuksella kuin ihmisiäkin, eli tuoda kohteen persoonaa esiin sen sijaan, että pyrkisin mahdollisimman virheettömään tai söpöön lopputulokseen. Tarvitsin charmikkaan mallin, joka olisi harmaapartainen, mutta ei mikään nojatuolivanhus vaan ronski ja rouhea äijä. Ystäväpiiristä löytyikin juuri sellainen, ja ehkäpä juuri tämä koirakaveri alunperin sytyttikin idean. Kuvatessa ajattelin otokset mustavalkoisina, mutta halusin sittenkin jättää mukaan koiran persoonalliset brindle-raitat. Malli ei ollut tottunut poseeraamaan vaan halusi mielummin leikkiä vinkupossullaan sen sijaan että tuijottaisi eteerisesti kaukaisuuteen. Harmillisen monta hyvää ilmettä meni tärviölle epäonnistuneen tarkennuksen vuoksi, mutta ihmeellisiä loikkia ja pukkihyppelyitä nähtiin senkin edestä. Käsittelin kuvat tarkoituksellisen jyrkiksi, jotta jokainen yksittäinen karva erottuisi ja eletty koiranelämä näkyisi.
Avainsanat
18-70mm 28-105mm 35mm 50mm 70-300mm 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2013 2015 2016 2017 albumi autot blogi d80 d7000 f50 hippibussi illustrator indesign joulu kesä kilpailu kirjaskorpioni koirat lightroom liikennevalot makro milano muotokuva musiikki mustavalko nikon olmi pakosarja pentax photoshop sandri sigma syksy talvi-
Uusimmat jutut
- Kotkansiipiä ja muita miellyttäviä muotoja 14.3.2021
- Lähtisitkö silloin kanssani järvelle 30.9.2018
- Yllättäen lehtikuvauskeikalla 23.9.2018
- Voikukat parturissa 30.6.2018
- Valoa tunnelin päässä 22.4.2018
Aiheet