Voikukat parturissa

Kesällä 2011 sain pitkän jahkailun jälkeen hankittua makro-zoom-linssin. Ensimmäiseen filmijärkkäriin löytyi loittorenkaat, joilla lähikuvamaailma avautui todella lähelle: onhan hyönteis- ja kasvimaailma täynnä kiehtovia visuaalisia yksityiskohtia! Myöhemmin sain lainaksi makro-zoomin, joka osoittautui todella monikäyttöiseksi, mutta oma ostos odotti oikeaa hinta-laatu-suhdetta. Sellainen lopulta löytyi ja ratkaisuna oli vähän hidas, vähän kömpelö, mutta riittävän hyvää kuvaa tuottava Sigma 70-300 mm (kinokoossa 105-450mm).  

Kun kesäkuista luontoa tarkasteli makrolinssin läpi, tututkin kohteet alkoivat näyttää eriltä. Minä aloin nähdä kuihtuvissa voikukissa naamoja ja dramaattisia välien selvittelyjä! Syntyi kuvasarja Kukkien juttuja, jonka julkaisin Facebookissa 2011. Koska jossain vaiheessa tyhjensin Facesta kaikki kuvat, voikukkaseikkailutkin poistuivat. Vaikka teknisesti nämä eivät ole mistään kohti huikeita kukkamakroja, on näissä jotain uutta kulmaa perinteisiin lähiotoksiin verrattuna. Joten uusintana nyt seitsemän vuoden jälkeen: Kukkien juttuja. 

Toisenlainen toukokuu

Niin sievältä kuin tuo hiljaa leijaileva lumisade näyttääkin, halusin kaivella esiin kuvia toisenlaisesta toukokuusta – sellaisesta mitä se yleensä on ollut. Toukokuu on jostain syystä ollut hiljainen kuvauskuu, mutta tasan 10 vuoden takaa tärppäsi. Kuvat on otettu aivan loppukuusta, joten kiire tulee, jos vastaavaan väriloistoon halutaan ehtiä.

Lue lisää…

Kamera-lehden digikuvakisa 2003

Sain työpaikaltani lainaan Canon PowerShot G2 -digikameran. Se oli mullistavan hyvä verrattuna aiempiin, joita olin päässyt kokeilemaan. Varsinkin makrokuvissa kamera oli hyvä. Osallistuin Kamera-lehden digikuvakilpailuun loppuvuodesta 2002. Säännöissä oli sallittu kaikenlainen muokkaus, ja ajan muoti olikin tehdä yliampuvia manipulaatiota. Päätin kokeilla onneani yksinkertaisemmalla idealla. Olin kuvannut lohkeillutta maalipintaa (Ylivieskassa, bussikatoksen seinästä) jo aiemmin, mutta nyt muokkasin kisaa varten uuden version. Väritin maalipinnat Photoshopissa uudelleen ja käytännön syistä jouduin lisäämään kehykset – alkuperäisen otoksen pikselimitat eivät olisi riittäneet kilpailua varten.  Kävin kuvaamassa saman kohteen uudelleen filmille, mutta en saanut yhtä hyvää lopputulosta. Valaistuksen täytyi olla juuri sopiva, että halkeamat korostuivat noin hyvin.

Kuvani pääsi lehteen sijoille 11.-20.