Kevään merkkejä epäonnen diafilmillä

Etsin huhtikuisia kuvia ja valitsin julkaistavaksi kevään merkkejä vuodelta 2003. Tämä on yksi niistä filmeistä, josta ei tullut sitä mitä piti. Tällä kertaa halusin kokeilla krossikehitystä, joka tarkoittaa, että filmi kehitetään väärässä prosessissa: diafilmi siis negatiivikemikaaleihin tai toisinpäin.

Kuvista tulee tällöin yllätyksellisiä, sillä riippuen filmin pohjaväristä jotkut värit korostuvat ja jotkut katoavat.  Koska lopputuloksesta ei voi taata mitään eikä herkät laitteet tykkää että niitä käytetään väärin, kaikki valokuvaliikkeet eivät suostu tahallaan ”pilaamaan” asiakkaan filmejä. Mutta paikallinen kuvaliike oli luvannut hoitaa homman. Kuvasin halpaa diafilmiä (Konica R-100) rullallisen ja saamani vinkin mukaan ylivalotin sen muutamalla aukolla, koska negakehitys tummentaa diafilmiä. Kuvaliikkeessä kuitenkin sattui inhimillinen erehdys. Haluamani ”virheellinen” kehityspyyntö tulkittiin tuotannossa virheelliseksi merkinnäksi ja diafilmini lähetettiin toiseen toimipisteeseen, tottakai diakehitykseen. Kun menin noutamaan kuvia, liikkeessä oltiin aidosti pahoillaan, olinhan minä ja myyjä yhteistuumin päätetty tilata krossikehitys. Hyvityksenä sain kehityksen sekä kuvien paperiversiot ilmaiseksi, mutta lähes kaikki olivat epäonnistuneen ylivalottuneita – tottakai kun sellaisena ne olin kuvannut. 

Luin äskettäin, että tämä kyseinen Konican diafilmi on ilman krossikikkailujakin kummallisen värinen ja aika hauskalta nämä otokset näyttävätkin. En ole käsitellyt kuvia pientä kontrastin lisäystä lukuunottamatta mitenkään, sillä sävyt on kuin luotu välittämään kylmän kevätpäivän tunnelmaa. Diafilmin tapaan kuva on hyvin terävä, mutta rakeisuus on ihmeellisen epätasaista, mikä tuo kuviin omaperäisen tehosteen. En kiellä sitäkään mahdollisuutta, että filmin parasta ennen -päiväys olisi mennyt jo useita kuukausia aiemmin umpeen.. 🙂

Bookmark the permalink.

Comments are closed